David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

VOITON AVAINTEN LÖYTÄMINEN
by David Wilkerson | October 24, 2012

Kun tutkin Uutta Liittoa, sen kirkkaat totuudet aivan hyppäsivät ylös Jumalan Vanhan Testamentin Israelin kansan historiasta. Paavali kertoo: ”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut. (1 Kor.10:11). Koin Herran kysyvän minulta: “David, haluatko voiton avaimet? Haluatko tietää, miten voit voittaa synnin, lihan ja paholaisen? Haluatko tietää, kuinka taistella vihollista vastaan? Mene sitten minun Vanhaan Testamenttiini ja opi siellä olevista esimerkeistä. Olen tallentanut ne sinua varten, niin että voit oppia jumalisuuden läksyn.”

Ei yksikään israelilainen ollut vaarassa pääsiäisyönä, kun kuoleman enkeli kulki yli Egyptin maan. Jumalan jokainen mies, nainen ja lapsi lepäsi turvallisena ja varmana sen veren tähden, joka oli sivelty heidän kotiensa ovien pieliin(2 Moos.12). Tämä turvallisuuden kuva edustaa meidän Herramme veren suojaavaa voimaa hänen lapsilleen tänäkin päivänä. Uskovina kristittyinä meidän tulee olla ihmisiä, jotka luottavat ja uskovat Kristuksen veren vihmomiseen oman sydämemme ovelle.

Israelin luottamus teurastetun karitsan vereen täytti monia asioita kansan elämässä. Se ei suojellut heitä ainoastaan kuoleman enkeliltä, vaan vei heidät myös pois Egyptistä ja vapautti heidät faaraon orjuudesta. Samoin tänä päivänä meidän luottamuksemme Kristuksen vereen on enemmän kuin iankaikkisen elämän saamista. Siihen kuuluu luottamus Jumalan voimaan vapauttaa meidät kaikista vihollisen linnoituksista.

Älä ymmärrä minua väärin. Pelastettuna elät Kristuksen veren suojassa, uskonvarmuudessa hänen ristinsä voittoon. Se on aivan ihanaa. Miten käy nykyisen taistelusi kanssa synnin valtaa vastaan, kun se raivoaa sisimmässäsi? Miten helmasyntisi? Mistä sinulla on voimaa taistella näitä sielussasi asuvia vihollisia vastaan?

Totuus on, että olemme aina taistelussa henkivaltoja, Saatanan voimia, demonisia varustuksia vastaan, vaikka sinulla onkin turva ja pelastus Kristuksen veressä. Meidän tulee ottaa haltuumme voima, joka luvataan meille Jumalan Uuden Liiton kautta. Se tulee vain uskon kautta.

[rita4]

JUMALAN SUOJAAVA VOIMA
by David Wilkerson | October 26, 2012

Jesaja kuvaa Jumalan suojaavaa voimaa kansansa yllä käyttäen vertauksena lintuja: “Niin kuin liitelevät linnut, niin varjelee Herra Sebaot Jerusalemia - varjelee ja pelastaa, säästää ja vapahtaa” (Jes.31:5). Hepreankielen merkitys jakeessa on: ”Niin kuin linnut suihkivat edestakaisin poikastensa yllä, niin Herra Jumala Sebaot levittää siipensä Jerusalemin ylle.”

Jumala sanoi Israelille: ”Jos haluat suojautua vihollisen hyökkäykseltä, tule piiloon siipieni suojaan. Minä turvaan sinut, peittäen sinut niin kuin emokana poikasensa. Sinun ei tarvitse enää elää vihollistesi pelossa.”

Kysynpä sinulta: ”Onko sinulla menossa parhaillaan sotatila? Onko vastassasi vihollinen, joka on sinulle liian vahva? Jos näin on, kuinka ajattelet pysyä puhtaana, uskollisena, Kristuksen kaltaisena, kun toiset ympärilläsi kaatuvat oikealle ja vasemmalle? Kuinka pääset voitolle himoistasi ja kiusauksistasi, kun Saatana tulee sinua vastaan kuin kiljuva jalopeura?

Jumala pyytää yksinkertaisesti, että pudotat miekkasi maahan ja luotat häneen. Hän ottaa oman miekkansa sinua puolustaakseen. Hän haluaa sinun tulevan siihen pisteeseen, jossa sanot: ”Herra, tiedän, että taistelu ei ole enää minun. Olen epäonnistunut niin monta kertaa. Nyt tulen sinun luoksesi yksinkertaisessa uskossa. Auta minua Jumala”.

Herra haastaa sinua: ”Tarraa minuun taistelusi keskellä. Voittosi on usko minun voimaani ja haluuni vapauttaa sinut. Kun vihollinen on päässyt ylivaltaan sinusta, tule minun luokseni ja vuodata sydämesi minulle. Etsi minua kaikesta sydämestäsi. Minä taistelen puolestasi.”

Taistelu ei siis ole koskaan meidän. Se on aina Herran.

”Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta”(Ps.91:4-5).

[rita4]

VOI NIITÄ, JOTKA MENEVÄT ALAS EGYPTIIN
by David Wilkerson | October 30, 2012

”Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta”(Jes.31:1).

Profeetta Jesaja varoitti Israelia siitä, etteivät he voittaisi vihollistaan, jos turvautuisivat omaan voimansa. Jesajan 31. luku piirtää täydellisen kuvan ihmistaidoin käytävän taistelun turhuudesta. Uskon, että tämä luku on yrityksiemme tehottomuuden esikuva ja varjo. Me yritämme voittaa himomme, tapamme ja helmasyntimme luottamalla inhimilliseen ajatukseen ja apuun.

Siihen aikaan, kun Jesaja kirjoitti tämän varoitusviestin, kuningas Sanherib ja Assyrian armeija olivat jo marssineet läpi Juudan. He olivat valloittaneet useimmat kaupungit tiellään ja nyt he suunnittelivat Jerusalemin miehittämistä! Heprean kielessä nimi Sanherib tarkoittaa ”menestyksellistä” ja Assyria merkitsee ”lisääntyvä synti”. Kun nämä kaksi pannaan yhteen, saadaan kuva pahasta vihollisesta, joka menestyi suuresti Jumalan kansan kustannuksella.

Assyria edustaa kaikenlaista vastaamme tulevaa demonista, himokasta henkeä. Sanherib on itse paholainen, varmana siitä, että hän onnistuu voittamaan meidät ja syöksemään epätoivoon. Uskon, että Jumala tahtoo näyttää meille tämän Raamatun kohdan kautta, kuinka paholainen ja hänen demoniset joukkonsa hyökyvät toisiaan seuraavina aaltoina seurakuntaa vastaan, aina vain tehokkaampina ja paremmalla menestyksellä.

Raamatun kohtamme on myös esimerkki siitä, kuinka synti kasvaa viimeisinä päivinä. Raamattu sanoo, että yhteiskunta tulee aina vain pahemmaksi (ks.2 Tim.3:13), ja seurakunta hukkuu petollisiin ja demonisiin oppeihin. Uskon, että näemme tätä tapahtuvan juuri nyt. Demoniset joukot ovat päässeet sisälle kaikkeen mediaan ja teknologian kaikkiin aloihin. Ne syytävät kulttuuriimme aistillisuutta, alastomuutta ja kaikenlaisia perversioita. Niin kuin Ilmestyskirjassa ennustetaan (12:15) Saatana on ”syössyt kidastansa vaimon jälkeen vettä niin kuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi”.

[rita4]

SALAISEN SYNNIN TAAKKA
by David Wilkerson | December 12, 2012

Kokonaisen vuoden ajan kannettu salainen synti maksoi kuningas Daavidille paljon. Se mursi hänen terveytensä, piinasi hänen mieltänsä ja haavoitti hänen henkeään. Se aiheutti sekasortoa hänen kodissaan, epäluottamuksen Jumalan kansassa, halveksuntaa jumalisten joukossa. Lopulta hän huudahti: ”Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni”(Ps.38:17). Hän tarkoitti sanoa: ”Minä melkein kaadun murheen raskaan taakan alla”.

Jotkut meistä saattavat katsoa Daavidia tässä tilanteessa ja ajatella: ”Minkä tragedian Saatana pystyi tuomaan Daavidin päälle. Kuinka tämä kerran niin herkkä psalminlaulaja saattoi joutua lankeamisen partaalle? Jumala oli varmaan hirvittävän vihainen hänelle.”

Ei! Ei paholainen sitä syntiä niin raskaaksi tehnyt Daavidille, vaan Jumala sen teki. Suuressa armossaan hän antoi tämän miehen vajota syvyyksiin, koska tahtoi tämän näkevän syntinsä valtavuuden. Hän teki Daavidin tunnustamattoman synnin niin raskaaksi, ettei tämä enää kyennyt kantamaan sitä. Siten hänet ajettiin katumukseen.

On totta, että ainoastaan niin vanhurskas mies kuin Daavid saattoi saada niin kovan kolauksen synnistään. Hänen omatuntonsa näet oli edelleen herkkä, ja hän tunsi terävän pistoksen, kun Jumala lähetti hänen sydämeensä tuomion nuolia. Siksi Daavid sanookin: ”Minun syntini on aina minun edessäni.”

Tässä on koko kertomuksen juoni. Daavidilla oli Jumalan mielen mukainen murhe, syvä ja kallisarvoinen Jumalan pelko. Hän saattoi tunnustaa: ”Näen tässä Herran kurittavan käden. Se painaa minua alas polvilleni, ja minä tunnustan, että syntini ovat ansainneet hänen vihansa”.

Valitusvirsien kirjoittaja sanoo: ”Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen…Hän on … musertanut minun luuni. Hän on rakentanut varustukset minua vastaan, … hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ikiaikojen kuolleet. Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin…, hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin”(Val.v.3:1-9).

Kirjoittajan tarkoitus on selvä: Kun elämme salaisessa synnissä, Jumala itse tekee meidän kahleemme niin raskaiksi, sekoittaviksi ja kauhistaviksi, että me ajaudumme avoimeen syntien tunnustamiseen ja syvään katumukseen.

[rita4]

MYÖTÄTUNNON LIIKUTTAMA
by David Wilkerson | August 24, 2012

Myötätunto ei ole vain sääliä tai sympatiaa. Se on enemmän kuin liikuttumista kyyneliin asti tai tunnekuohua. Myötätunto tarkoittaa sääliä ja armahdusta, joita seuraa halu auttaa muuttamaan asioita. Oikea myötätunto vie meidät tekemään jotakin!

Kerran Jeesus poikkesi erämaahan rukoilemaan. Kun kansajoukko sai selville, missä hän oli, he seurasivat häntä jalan ja toivat hänen luokseen halvaantuneet, sokeat, kuolevat, riivaajien kiusaamat ihmiset. Raamattu kertoo: ”Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa”(Matt.14:14).

Jos Jeesusta olisi leimannut nykyaikainen ajattelu, hän olisi koonnut opetuslapsensa komiteanistuntoon analysoimaan ongelmia ja puhumaan synneistä, jotka olivat vieneet ihmiskunnan sellaiseen tilaan. Hän olisi osoittanut kuolaavia riivattuja ja sanonut kyynelöiden: ”Katsokaa, mitä synti tekee ihmiselle. Eikö ole traagista?”

Tai hän olisi voinut sanoa, niin kuin monet ulkokultaiset ihmiset: ”Katso, minä tunnen sinun tuskasi. Olen tehnyt paljon työtä palvellakseni sinua, mutta nyt olen väsynyt ja minun pitää puhua Isäni kanssa. Myöhemmin kutsun opetuslapseni yhteen rukouskokoukseen ja me rukoilemme sinun tarpeittesi puolesta. Mene nyt rauhassa.”

Tämä on nykyajan teologiaa pähkinänkuoressa. Jokainen haluaa rukoilla, mutta harva toimia.

Matteuksen evankeliumin 8. luvussa kerrotaan Jeesuksesta: ”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta”(Matt.9:36). Sanonta ” hänen tuli heitä sääli” tarkoittaa ”se pani hänet toimimaan”.

Niin, mitä Jeesus teki? Hän ei vain puhunut. Hänen sydäntänsä liikutti se, mitä hän näki, ja hänet täytti halu muuttaa asioita. Säälin tunne ja sympatia pakotti hänet toimimaan.

”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”(Matt.9:35). Tämä ei ollut mitään turhaa teologiaa, Jeesus ei mennyt vain yksinäisyyteen Isänsä kanssa ja sanonut: ”Herra, lähetä työntekijöitä elonkorjuuseen.” Ei, Jeesus meni itse. Hän pani itsensä likoon syvällä, käytännöllisellä, läheisellä tavalla.

[rita4]

KELVOTON PALVELIJA
by David Wilkerson | January 11, 2013

”Kelvoton palvelija kätki” talenttinsa. Hän oli liian laiska investoimaan elämäänsä ja aikaansa Jumalan etuihin. Hänestä tuli vetelys Jumalan asioissa. Tämä oli kiireinen mies tai nainen, joka tuli Herran huoneeseen kerran viikossa pitääkseen yllä näennäistä kuvaa uskonnon harjoittajana.

Näin Herra sanoo tälle umpimähkäisesti ja puolisydämisesti palvelevalle: ”Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. … Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys”(Matt.25:26- 27, 30).

Alkaa valtava itku ja valitus, kun kelvottoman palvelijan kirja avataan. Tuomari näyttää maailmalle, kuinka paljon hän käytti aikaa ja energiaansa rahan ansaitsemiseen, oman turvallisuutensa takaamiseen, pankkitilien lihottamiseen, huoliin, perheen laiminlyömiseen, Jumalan unohtamiseen ja uskovien yhteyden jättämiseen.

Sinä päivänä Jumala tuo esiin jokaisen kirkossa käynnin laiminlyönnin, jokaisen laiskan ja itsekeskeisen toiminnan. Sitten aivan tämän palvelijan silmien eteen ilmestyy kaikki, minkä parissa hän on elämänsä aikana askarrellut: talot, autot, sisustus, veneet, vaatteet, korut, osakkeet ja joukkovelkakirjat.

Tuomarin silmien välähdys sytyttää palamaan kaiken vety-ytimen sulamisen tavoin. Enkeli seisoo Tuomarin edessä käsissään tomukasa. Herra kääntyy kelvottoman palvelijan puoleen ja sanoo: ”Tämä on jäljellä koko elämäsi työstä. Minä tarvitsin sinua ja kutsuin sinua, mutta sinä löit minut laimin. Sinä annoit minulle niin vähän ajastasi, että lopulta työnsit minut ulos koko elämästäsi. Sinä hukkasit elämäsi kouralliseksi tomua. Sinua kyllä varoitettiin, että kaikki palaisi poroiksi kuin oljet uunissa.”

Voi, mikä katumus hänellä onkaan sydämessä sinä päivänä, kun hänellä ei nyt ole aikaa Jumalalle! Hän käy sunnuntaiaamuna kirkossa, pakonomaisesti vaimonsa ja lastensa kanssa, koska se on ”maan tapa”. Mutta hänellä ei ole sydäntä Jumalalle!

[rita4]

PYHÄN HENGEN ELONKORJUU
by David Wilkerson | October 19, 2012

”Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta?”(Gal.3:5).

Paavali sanoo, että Jumala mittaa meille Pyhää Henkeä ja sen hän tekee uskomme mukaan, ei omien tekojemme. Läpi historian on ollut miehiä ja naisia, joille on annettu suuri määrä Pyhää Henkeä. Sellaiset uskovat ovat aina tienneet, ettei heidän tarvitse ponnistella itkeäkseen kadotettua, murtunutta maailmaa, koska Pyhä Henki itkee heidän puolestaan, heissä.

Meidän osamme on rukoilla: ”Pyhä Henki, sinä tunnet oman elinpiirini jokaisen ihmisen, joka on tuomion alaisena, koska sinä itse tuomitset heidät. Sinä näet jokaisen kyyneleen, joka vuotaa pimeässä yössä. Sinä tunnet jokaisen, joka on epätoivoinen ja rukoilee apua. Minä olen sinun työkalusi. Täytä minut sinun taakallasi ja johda minut niiden luo, jotka olet valmistanut minulle.”

Jumala tahtoo vahvistaa meitä yhdestä syystä: lähtemään kaduille, täynnä hänen Sanaansa ja Pyhän Henkensä johtamina. Hän tahtoo meidän olevan kykeneviä puhua satuttavan sanan, jossa tuntee Hengen tulen.

Liikuttavatko sinua kadotettujen sielut? Kannatko taakkaa oman ympäristösi ihmisistä? Kohdistatko mielenkiintosi loputtomasti vain omiin tarpeisiisi? Jos et tunne Kristuksen sydäntä ja kanna hänen taakkansa, et voi odottaa hänen koskaan käyttävän sinua.

Monien uskovien työ ei olekaan kaukaisissa maissa, vaan suvun, ystävien ja työtovereiden keskellä. Edellytykset ovat kuitenkin aivan samat. Kadotettujen saavuttamiseksi meidän pitää pyytää Herraa antamaan heille syyllisyyden tunnon ja valmistamaan heidän sydäntänsä sopivan hetken sanaan.

Paastoa, rukoile ja pyydä sitten Pyhää Henkeä johdattamaan sinut niiden luokse, jotka hän on saanut synnin tuntoon ja valmistanut kuulemaan hänen sanaansa. Sitten vain luotat johdatukseen ja voimaan tehdä ihmeitä!

[rita4]

SIUNAUKSIA YLIMMÄISELTÄ PAPILTAMME
by David Wilkerson | May 8, 2012

Raamattu kertoo meille, että Kristus astuessaan taivaaseen alkoi toimia niiden ylimmäisenä pappina, jotka tulevat hänen luokseen uskossa. ”Mutta tällä on katoamaton pappeus, sen tähden että hän pysyy iankaikkisesti”(Heb.7:24).

Jeesus on muuttumaton, sana eilen, tänään ja iankaikkisesti. Niin kauan kuin elät, hän on Ylimmäisenä Pappina taivaassa ja rukoilee sinun puolestasi. Hän pysyy tässä asemassa siihen asti, kun sinä pääset kotiin hänen luokseen.

Ylimmäinen Pappimme istuu Isän oikealla puolella, voiman valtaistuimella: ”Meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa”(Heb.8:1). Meidän Ylimmäisellä Papillamme on valta ja voima hallinnassaan.

Jeesus on Isän luona juuri nyt ja rukoilee meidän puolestamme. Hän kohtaa vastustajamme ja sanoo: Minä moitin sinua, Saatana. Tämä on minun omani, koska hänet on vihmottu minun verelläni. Hän on turvassa, ja hänen velkansa on maksettu viimeiseen asti.” Uskon, että meillä olisi kyllä muutakin oppimista ihmeellisestä Ylimmäisestä Papistamme ja hänen teoistaan meidän hyväksemme.

Vanhan Testamentin ylimmäisen papin velvollisuuksiin ja tehtäviin kuului astua esiin Kaikkein Pyhimmästä ja siunata kansaa. ”Herra puhui Moosekselle sanoen: ’Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan’ ”(4 Moos.6:22 -26). Toisin sanoen, sen jälkeen kun ylimmäinen pappi on vienyt verta Kaikkein Pyhimpään, vihmonut sillä armonistuinta ja heiluttanut suitsutusastiaa, hän tulee ulos, astuu kansa luo ja siunaa heidät.

Tämä on ylimmäisen papin muuttumaton tehtävä. Jeesus sanoo: ”Minä peitän sinut verelläni. Minä rukoilen sinun edestäsi Isää, tulen sitten luoksesi ja siunaan sinua.”

Kun Vanhan testamentin pappi lausui siunauksen kansalle, se ei ollut vain toivotus. Hän ei sanonut: ”Minä toivon sinulle rauhaa. Minä toivon, että Herra valistaisi kasvonsa sinulle.” Ei, siunauksen takana oli Jumalan täysi voima (ks.4 Moos.6:27).

Samoin, kun Jeesus, meidän Ylimmäinen Pappimme siunaa, hän ei toivo meille vain hyvää. Hän lausuu oman siunauksensa arvovallalla ja se tapahtuu!

[rita4]

RISTIN KRIISI
by David Wilkerson

Miten saamme Jeesuksen voiton ja voiman elämäämme? Miten saamme hyödyn hänen ylösnousemuksestaan ja elämän uudistuksesta?

Ensin kysyn sinulta: Miten tiedät olevasi pelastettu? Tietenkin uskon kautta. Tämä tieto tulee ainoastaan uskosta Jumalan Sanaan.

Samalla tavalla meidän tulee ottaa ristimme, syleillä sitä ja ottaa vastaan voitto uskon kautta Jeesuksen vuodatetun veren voimaan.

Meidän tulee tunnustaa: ”Jumala, ei minulla ole voimaa. Ei minulla ole kykyä vapauttaa tai ristiinnaulita itseäni. Ei minulla ole voimaa syntiin nähden. Luovun kaikista omista yrityksistäni kuolla synnille”.

Uskon kautta me olemme ”Kristuksessa” ja saamme nauttia kaikesta hänen ansaitsemastaan. Siitä hetkestä asti näet, kun uudestisynnyimme, olemme olleet Kristuksessa. Se merkitsee, että olemme päässeet sisälle siihen, mitä tapahtui Kristukselle. Siihen kuuluu hänen voittonsa samoin kuin ristiinnaulitsemisensa. Jos olemme samaa mieltä Jumalan Sanan kanssa siitä, että syntimme ovat tavattoman pahoja, meidän pitää myös olla samaa mieltä Sanan kanssa siitä, että saamme kaikki ristin tarjoamat hyvät asiat. Ne ovat meidän, koska Jeesus täytti kaiken meidän edestämme.

Jumalan Sana sanoo, että syleillessämme ristiä meidät ristiinnaulitaan Kristuksen kanssa ja olemme samalla tavalla ylösnousseet elämän uudistumiseen. Meidät on vapautettu! Voimme antaa ruumiimme Herran palvelukseen ja tarjota jäsenemme vanhurskauden aseiksi.

Joskus saatat kompastella epäuskon tähden, mutta voit myös pitää kiinni totuudesta, että täysi voitto on sinun, koska sinä huudat: ”Herra, aion luottaa sinuun, kunnes voitto tulee.”

Kiitän Jumalaa Kristuksen rististä ja kiitän Jumalaa sen kriisistä. Tiedän kokemuksesta, että suurinta saarnaa armosta maailmassa on saarna rististä. Joko sinulla on ollut oma ristin kriisisi? Entä se sidos, josta haluat päästä eroon?

Tänään sinulla on mahdollisuus vapautukseen, mutta sitä ennen sinun on polvistuttava Jeesuksen eteen ja koettava oma ristin kriisisi. Siellä sinun täytyy hyväksyä hänen sanansa ja sanoa: ”En voi jatkaa enää synnissä, ei hetkeäkään enempää. Jumala, tuon sen sinulle juuri nyt”.

[rita4]

RISTIN KUTSU
by David Wilkerson | August 8, 2012

Jumala katsoi alas ihmisten syntisairaaseen maailmaan. He olivat teljetyt pelon ja epätoivon vankilaan, ja hän lähetti ainoan Poikansa. Jeesus tuli maailmaan, otti hauraan ihmisen lihan muodon, ja sanoi kaikille, jotka olivat valmiit kuulemaan: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon”(Matt.11:28).

Ristin kutsu kuuluu jokaiselle sielulle, joka on syntisairas. Jeesus kutsuu kaikkia, jotka kantavat sitovien kahleiden, voimakkaiden tapojen ja helmasyntien kuormia. ”Tulkaa minun luokseni nyt kaikkien raskaiden taakkojenne kanssa. Tie sinne käy vain minun ristini kautta.” Jeesus ei kuollut ristillä vain syntien anteeksiantamisen takia, vaan murtaakseen kaikki meitä uuvuttavat vallat. Synti näet väsyttää lihaa. Se imee kaiken hyvän, ystävällisen ja kallisarvoisen. Se kovettaa sydämen, tuhoaa rauhan ja aiheuttaa syyllisyyttä, surua ja häpeää. Se kuluttaa mielen ajatukset, heikentäen ja pimentäen sielun. Synti aiheuttaa pelkoa ja, pahinta kaikesta, se katkaisee yhteyden Jumalaan.

Jos minun pitäisi saarnata ristin vaatimuksista monissa seurakunnissa tänään, sen tuomiosta kaikille himoille ja maallisille nautinnoille, joukot pakenisivat, niin kuin ihmiset tekivät Jeesuksen aikaan hänen kertoessaan heille seuraamisensa hinnasta.

Sellaiset seurakunnat eivät koskaan edes mainitse ristiä. Sen sijaan ne vuodattavat energiansa älykkäisiin tilaisuuksiin, joissa käytetään parhainta esiintymistaitoa, dramaattisia kuvauksia ja saarnoja siitä, miten selviytyä elämän ongelmista.

Uskon, että Jumalan täytyy vilkuttaa silmää monille näistä surkeista yrityksistä houkutella sieluja nykyaikaisin keinoin. Hänellä näyttää olevan hyvin paljon kärsivällisyyttä hyvää tarkoittaville, lihallisille yrityksille edistää evankeliumia. Jumala auttakoon näitä seurakuntien työntekijöitä, jos he kieltäytyvät kehottamasta omia jäseniään hylkäämään synnin.

Jeremia valitti: ”He vahvistavat pahantekijäin käsiä, niin ettei kukaan käänny pois pahuudestansa”(Jer.23:14).

”Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa”(Jer.23:22). Minä sanon seurakuntien työntekijöille: ”Tuokaa risti takaisin tai kansan veri on teidän käsissänne.”